Päänsisäistä elämää - pohdintaa ajatusten voimasta
Päänsisäistä elämää - pohdintaa ajatusten voimasta
Oletko joskus tunnistanut ajatuksia, jotka tulevat kerta toisensa jälkeen kuiskuttelemaan mielen perukoille, ettet ole riittävän hyvä, olet jotenkin vääränlainen tai väärännäköinen? Ovatko nämä ajatukset omiasi vai oletko huomannut niiden olevan jonkun muun mielipiteitä tai kommentteja?
Oman ajatusvirran äärelle pysähtyminen on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, jos haluaa tutustua itseensä paremmin. Monesti itseä koskevat ajatukset ovat niin automatisoituneita, ettei niitä välttämättä edes huomaa. Useimmiten voimakkain vaikutus tuntuu kehossamme tunteina: olemme ylpeitä ja iloisia jos olemme onnistuneet jossain tai podemme syyllisyyttä tai jopa häpeää epäonnistumisen hetkellä.
Ajatuksemme vaikuttavat vahvasti siihen keitä olemme ja millaisina itseämme pidämme. Negatiivisia ajatuksia itsestä on varmasti meillä kaikilla, ja ne väistämättä vaikuttavat itsetuntoon ja käsitykseen itsestä. Ajatukset vaikuttavat tunteisiimme vaikkemme niitä aina tiedostakaan. Negatiiviset itseä koskevat ajatukset voivat tuottaa monia epämiellyttäviä tunteita kuten syyllisyyttä ja häpeää. Omien ajatusten tunnistaminen ei ole aina helppoa ja joitain ajatuksia on helpompi yrittää unohtaa tai jopa haudata kokonaan. Tunteitakin voimme yrittää pakoilla ja väistellä, mutta jossain vaiheessa ne tulevat eteen tavalla tai toisella.
Ajatukset vaikuttavat tunteisiin
Oman itsetutkiskelun ja työkokemuksen kautta olen huomannut, että monet itseä koskevista ajatuksista eivät useinkaan pidä paikkaansa. Tunteet eivät valehtele mutta ajatuksiin niiden takana ei ole aina luottaminen. Nämä epätodet ajatukset ja uskomukset hallitsevat elämäämme kohtuuttoman paljon. Teemme tulkintoja ympäröivästä maailmasta ja itsestämme koko ajan: jos oletan että suoriuduin jossain tilanteessa huonommin kuin muut (koska lähtökohtainen ajatukseni saattaa olla, että olen huono), koen häpeää itsestäni, vaikka ympärilläni olevat ihmiset ajattelisivat, että olen suoriutunut hyvin. Vastaavasti jos ajattelen olevani yhtä hyvä kuin muut, voin tulkita saman tilanteen tavalla, joka saa minussa aikaa onnistumisen ja ilon kokemuksen. Samassa tilanteessa samalla tavalla suoriutuva ihminen voi siis kokea itsensä täysin vastakkaisilla tavoilla ja kokea voimakkaitakin tunteita tilanteeseen liittyen. Kaikki johtaa jälleen itseä koskeviin ajatuksiin.
Usein vaikeiden tunteiden hyväksymisessä auttaa omien ajatusten tarkasteleminen hieman etäämmältä. Kun omia ajatuksia pystyy pohtimaan neutraalimmin, pystyy miettimään mistä ajatukset ovat alun perin tulleet ja miksi ne edelleen valtaavat mielen. Kun pystyy tunnistamaan, etteivät kaikki mieleen tulevat ajatukset pidä aina paikkaansa, on myös helpompi suhtautua itseensä myötätuntoisemmin.
Se mitä ajattelemme itsestämme vaikuttaa paljon myös hyvinvointiimme sekä elämänvalintoihimme. Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyntä edistää hyvinvointia. Ajattelen, että tunteet hyväksymällä hyväksymme myös itsemme, ajatuksemme ja kokemuksemme. Itsetuntemus auttaa rakentamaan myös hyvää itsetuntoa.
Ajatukset vaikuttavat myös itsetuntoon
Itsetunto rakentuu lapsuudessa sen varassa, miten meitä hoivanneet ihmiset ovat meitä kohdelleet ja kohdanneet ja jatkaa rakentumistaan koko elämän ajan. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen kirjoittaa Itsetunto-kirjassaan: “Hyvän itsetunnon omaavan ihmisen minäkuva on ‘totuudenmukainen’. Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi hän havaitsee ja tietää myös heikkoutensa. Hyvä itsetunto tarkoittaa ihmisen rehellisyyttä huonojenkin puoliensa suhteen, ilman että niiden toteaminen vie hänen itsekunnioitustaan.”
Hyvää itsetuntoa voi rakentaa vielä aikuisiälläkin tutustumalla itseensä ja omiin ajatusmalleihinsa. Hyväksyntä ja myötätunto ovat mielestäni tärkeitä tässä elämänmittaisessa työssä. Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon sekä itsensä että muiden hyväksi arvostavalla kohtaamisella. Me kaikki tarvitsemme toisiltamme myötätuntoisia ja hyväksyviä katseita jotta osaamme kääntää tuon katseen myös itseemme.
Toivon sinulle lempeitä ajatuksia ja hyväksyviä katseita itseäsi kohtaan. Jos kaipaat tukea omalle itsetuntemuksen työmaalle, suosittelen tutustumaan vaikkapa Mieli ry:n sivustoon Tutustu itseesi - MIELI ry tai osallistumaan Supernovat-ryhmään Supernovat ryhmät — Supernovat.
Kirjoittaja: Laura Olin, Supernovat toiminnan ryhmänohjaaja ja naiserityisen työn osaaja
Keltikangas-Järvinen, Liisa. 2001. Hyvä itsetunto. (11.painos). WSOY.
Mieli ry. Tutustu itseesi - MIELI ry